RallyTokoa ja epäonninen pyöräilykauden aloitus!

Eilen meillä oli viimisten hallitreenien kunniaksi harjotuskisat ALO-luokassa. Ei olla Mökön kanssa vielä kisoihin uskallettu, lähinnä siksi, että jännitän ite niin paljon ja pelkään, että homma menisi mönkään sen takia. Mökö kun on aika herkkä ja reagoi heti, jos mä stressaan jostain muutenkin. Olin ajatellut, että mentäisiin syyskuussa ekoihin virallisiin kisoihin ja eilisen harjoituskisan jälkeen tuli varmuus siitä, että kesän päätteeksi käynnistyy meijänkin kisaura! :D Rata oli siis ALO-luokan rata ja kisaan osallistui 27 koirakkoa. Jotta saatiin mahdollisimman autenttinen kisatilanne, suoritettiin kaikki rataantutustumiset ja suoritukset kuten oikeasti kisoissa. Radalle astuessaan ei sieltä saanut enää poistua ennen suoritusta ja samalla palkkaaminen nameilla/leluilla loppui välittömästi. Vasta radan suoritettuaan ja sieltä poistuttuaan sai koiraa palkata muuten kuin sanallisesti/rapsutuksilla yms.

Pujotellen mennään

Ensimmäinen liike oli 360° oikealle, se suoritettiin ongelmitta. Toinen kyltti oli istu-maahan-kierrä koiran ympäri 360°, jossa koiran siis tulee maata paikallaan, kun ohjaaja kävelee koiran ympäri ja palaa perusasentoon. Tässä liikkeessä tuli harmillisesti -10p siksi, koska mä en tarpeeksi selvästi pysähtynyt jalat yhdessä ympäri kiertämisen jälkeen Mökön oikealle puolelle, ennenkuin jatkettiin matkaa seuraavalle kyltille. Tylsää, mutta toisaalta hyvä, että tuli tässä kohtaa eikä oikeissa kisoissa vastaan, en nimittäin tiennyt, että siinä pitää niin selvästi pysähtyä! Kolmas kyltti oli täyskäännös oikeaan, jonka jälkeen mentiin pujotteluun. 

Alokasluokassa koiran tulee olla kytkettynä koko ajan ja remmin pitää roikkua löysällä U:lla koko suorituksen ajan. Treeneissä usein kouluttaja on huomauttanut mulle siitä, että lähden helposti itse kiristämään ja nykimään koiraa hihnasta ja jännitinkin, että teenkö sitä taas mutta JES ei yhtäainutta minuspistettä hihnan kiristymisestä! :) Pujottelun jälkeen oli kyltti, jossa koira otetaan ensin eteen. Sitten ohjaaja peruttaa 1,2 ja 3 askelta niin, että joka välissä koira tulee istumaan eteen. Kolmen askeleen ja eteenistumisen jälkeen, koira otetaan sivulle ilman, että koira istuu ja matka jatkuu seuraten seuraavalle kyltille, joka oli 270° vasemmalle. 

Istuminen eteen

Siitä seuraavat kyltit oli käännös oikeaan, 270° oikealle ja sitten liikkeestä maahan. Liikkeestä maahan menossa tärkeää on, että samalla hetkellä kun ohjaaja tuo toisen jalkansa paikalla olevan jalan viereen, koira menee maahan. Eli koirakko pysähtyy samaan aikaan niin, että koira menee maahan. Tässä liikkeessä ei myöskään meillä ollut ongelmia :)

Liikkeestä maahan

Viimeiset kyltit olivat ristiintäyskäännös (en muista virallista nimeä), jossa ohjaaja kääntyy siis täyskäännöksen oman vasempansa kautta ja koira tekee täyskäännöksen samaan aikaan oman oikeansa kautta. Tämän jälkeen oli toiseksi viimeinen kyltti käännös vasempaan ja Mökön siihen asti virheetön rata päättyi tähän:

Viimeinen hyvin vino istuminen ikuistui kameralle :D

Sivulla istumiseen, josta piti juosta suoraan maaliin. Itse en ollut täysin skarppina ohjaamassa Mököä sivulle, vaan hän ehti sen verran mun eteen että täysin vinoksihan tuo viimeinen istuminen jäi ja koska en sitä edes lähtenyt korjaamaan, vaan juostiin vain maaliin tuli tuosta meille -2p. Enemmän miinuspisteitä olisi tullut, jos oltaisiin lähdetty korjaamaan. 

Kokonaistuloksemme oli siis 88p/100p, joista -10p eli isoin osa tuli täysin mun omasta typerästä virheestä. Mököhän siis hipoi lähes täydellisyyttä! :) Sijoituksemme 27 koirakon joukosta oli kuudes eli tosi hyvä! On hän niin hieno<3 Tuomarilta saatiin vapaata kommenttia kirjallisesti ja suullisesti siitä, että meijän meininki on todella iloista, kannustavaa ja taitavaa :) Siitä mä tässä lajissa eniten tykkäänkin, että koko ajan saa höpistä ja kehua ja kannustaa eikä tarvii mennä niin otsarypyssä kuin esimerkiksi Tokossa. Liikkeet on vaihtelevia ja ennenkaikkea Mökö tykkää tästä hommasta! Häntä heiluu reippaasti puolelta toiselle ja naama on kun Naantalin aurinko aina kun astutaan radalle :) 

Mulla on tänään ollut niin epäonninen päivä, että on pakko hajota siitä vähän tännekin.. Bussikortista loppui sunnuntaina arvo ja ajattelin, että lataan sen vasta keskiviikkona, kun meen taas töihin ja tarvii käyttää seutulippua. Olin siis menossa aamulla pyörällä kouluun projektin ryhmätapaamiseen. En ole vielä tänä keväänä fillaria kellarista kaivanut, joten otin pumpun mukaan siltä varalta, että renkaat ovat talven jälkeen aivan tyhjät. Ja olihan ne. Itse kun pyöräilen, pyöräilen aina lenkkiä. En osaa sellasta fiilistelypyöräilyä, eikä se tuolla mun hybridillä oikein edes onnistuisi, kun on rungoltaan maantiepyörä eikä kaupunkipyörä. Mulla oli siis klossikengät jalassa, pyöräilypöksyt, takki ja kypärä päässä. Marssin kellariin ja kaivoin pyörän esiin. Hetken aikaa pumpun kanssa sohlasin ja tajusin, että eihän sillä saa ollenkaan ilmaa sisään renkaisiin. Jostain sitten keksin, että hei, nää täytyikin pumpata huoltoasemalla! 500m päässä on yksi kylmäasema, jolle päätin kipittää, puolittain tyhjillä renkailla polkea,  katsomaan, josko sieltä saisi ilmaa. No ei saanut ei. 

Että näin!

Tässä kohtaa ymmärsin soittaa isälle ja kysyä, että oliko asia edes niin, että kyseisiin renkaisiin laitettiin ilmaa jotenkin muuten, kuin pumpulla. Puhelussa selvisi, että ilman laitto huoltoasemien vehkeillä ei onnistu todellakaan vaan käsipumpullahan se kuuluu tehdä. Renkaasta tulisi tosin ensin löysätä venttiili, jotta ilmaa saisi menemään sisään. Heureka! Siitä se johtui. Pumppasin takarenkaan ilman ongelmia ja seuraavaksi vuorossa oli eturengas. Pumppaa pumppaa pumppaa, phiiiiiiuuuuuuuuuu ja kaikki ilmat ulos. Prkl. Uusi yritys ja kunnon rykäsyllä pumppu niin kiinni venttiiliin, mitä menee ja hillitön pumppaaminen uudestaan. Pump pump pump pump pump, oliskohan tää jo - no kokeillaan. Nitkuti nitkuti yritän irrottaa pumpppua ja yhtäkkiä PHIIIIUUUUUUUUWWUUUUUU ja pumpun sisälle irtosi koko venttiilisysteemi. Nice! Tämän jälkeenhän renkaaseen ei saanut enää lainkaan ilmaa sisälle ja koko sisäkumin joutuu nyt sitten vaihtamaan. Koululle on matkaa vajaat 10 km ja ilman pyörää, julkisia ja bensaa ei mulla selvästi ollut sinne mitään asiaa tänään. Etäpäiväksi meni siis tämä tiistai ja nyt kun on saanut aikaa kulutettua kaikkeen epäolennaiseen, kuten blogin päivittämiseen, voikin aloittaa taas raporttien ja artikkelin kirjoittamisen!

Viikonloppuvieraita ja luontopolkulöytö!

Lauantaina meillä oli vieraspäivä kun pari ystäväpariskuntaa tuli kylään! Toinen pariskunnista saapui Turusta asti ja olivat meillä siten myös yövieraina. Iltapäivällä kun oltiin saatu porukka kokoon nautittiin mun kokkailemat alku- ja pääruuat. Kevään kunniaksi alkuun oli tarjolla raikas Caprese, joka tarjoiltiin Lotan valitsemista sateenvarjo cocktail-tikuista... :D Pääruuaksi sitten savustin lohta, jonka kylkeen pyöräytin hollandaise-kastikkeen, luomuparsaa sekä uusia perunoita. 

Jälkiruuat ja leivonnaiset, makeat pastryt ylipäätään ei ole yhtään mun heiniä ja ne usein nakitankin jonkun muun vastuulle. Lotan serkku on onneksi kova leipomaan ja sovittiin, että hän tuo mukanaan jälkiruuan. Jäläksi oli ihan törkeen hyvä kookosomenakakku ja sen kanssa vaniljavalkosuklaa jäätelöä, nammm.  

Toiveista huolimatta en ollut saanut lauantai-iltaa töistä vapaaksi, vaan jouduin mennä neljäksi tunniksi siellä piipahtamaan. Lotta ja vieraat lähti perästä myös keskustaan ja  istuskeli Brondan barissa drinkeillä ja snackeillä, kunnes pääsin töistä. Brondan lasinalusissa komeilee omistajien karikatyyripiirrokset, jotka on kyllä aika osuvasti raapustettu. Olin tehnyt päivällä jääkaappiin valmiiksi kanafetapastasalaattia, jota lapoimme naamaan myöhään illalla, kun kotiin tultiin. Sitten mäkin sain lopulta käteeni viinilasin ja rentouttava viikonloppu sai alkaa. 

Aamulla Lotu tökki mut hereille kahdeksan jälkeen, että pitää nousta paistamaan vohveleita ja munakasta. Perinteisiin meillä kuuluu, että aina kun on yövieraita, heille tarjotaan kunnon "hotelliaamupala" ja tänään tietysti sunnuntain takia, ekstrana oli myös vohveleita. Aamupalapöydässä vierähtikin tovi, koska ruokaa tuli niiiin paljon eikä tässä kuvassa ole edes kaikki :D

Kun vieraat oli lähteneet, päätettiin lähteä hienon ilman kunniaksi retkelle. Löydettiin Suvisaariston kupeesta 5km luontopolku, jonka maasto ja maisemat oli upeita! Ens kerralla täytyy ottaa eväät mukaan ja uikkarit! Tässä hieman luontopolun kuvasaldoa:

Noin 1/4 reitistä oli hyväkuntoisia pitkospuita ja muuten maisemat ja maastot vaihteli nousuista, kallioista, metsästä ja rannoista. Oltiin marssimassa kohti lintutornia, kun nainen lapsineen kertoi alempana kalliota olevan kyy. Lotta kääntyi samantien ja vaikken tykkää yhtään käärmeistä, oli sitä pakko kuitenkin mennä pällistelemään. En tosin kovin lähelle edes päässyt, kun harmaamusta vajaa metrin mittainen kyy luikerteli ylös kalliota kohti. Sitten mullekin riitti ja lähdettiin vähän äkkiä jatkamaan matkaa!

Puolentoista tunnin lenkkeilyn jälkeen sai sitten hyvällä omalla tunnolla syödä viimeiset kakun ja vohvelien rippeet jäätelön ja kahvin kanssa. Ah mikä ihana sunnuntai! Parasta on, että se ei ole vielä edes ohi! Vielä on aikaa katsoa leffa, viedä pikku pojat ulkoilemaan takapihalle sekä mässäillä viikonloppuherkkuja. Bon Sunday everyone! :)

Arkikuvat ja lisää kevät bongailua!

Tässä kuluneen viikon aikana saatiin molemmat Instagrammissa arkikuvahaasteet, jonka mukaan siis tuli julkaista omasta arjestaan viiden päivän ajan jokin kuva. Mun arkikuvat aloitti viereinen kuva Kaija Koon uusimmasta albumista. Itsehän en ole Kaija-fani, aika kaukanakin siitä, mutta Lotta palvoo maata tämän naisen alla. Lotta sai vanhemmiltaan tämän uutukaisuuden ja tiesin heti, että tätä tulee automusamme siis olemaan vähintään seuraavat kuusi kuukautta. Jippii. No okei, on sielä pari munkin mielestä hyvää biisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että fanittaisin nyt Kaijaa, kun myönnän pitäväni parista hänen kappaleestaan. (LOTTA!!)

Seuraava kuvani oli Mököstä, pienen arjen apulaisesta, joka tykkää tehdä kaiken yhdessä. Yritin maanantaina tehdä paniikki päällä rästiin jääneitä koulutehtäviä. Rötkötin sohvalla läppärin kanssa ja havahduin siihen, että aina kun yritin korjata tai vaihtaa asentoani, jouduin siirtämään päältäni pois ensin 15 kiloa koiraa.  

Tiistaina vuorossa oli suklaafondueilta, jonka keksin extemporena hakiessani kakkapusseja kaupasta :D

Keskiviikkona oli pitkästä aikaa ihana lämmin keväinen päivä ja käytiin yhdessä kävelemässä Mökön kanssa ennenkuin menin iltaan töihin. Tässä ryhmä selfiemme: 

Torstaina piti tietysti käydä kaupassa, monen tuhannen muun ihmisen tavoin (lue: lähtee järki niissä ihmismassoissa), ja pääsiäisen kunniaksi ostin meille Kindereitä! Herkuista, Koon Kaijasta, pikku sankarista, kouluhommista, töistä sekä ulkoilusta oli siis minun arkeni tehty nämä viisi päivää!

Lotan arkikuvakollaasin starttasi kuva urheasta Toivo-kissastamme, joka pääsi pitkästä aikaa ulkoilemaan valjaissa takapihalle! 

Salillahan tuo pikku bodari käy lähes päivittäin ja usein siinä vaiheessa, kun mä yritän vielä aamulla saada nukuttua työillan/yön jälkeen, Lotta hipsii salille. Tässä kuvassa kyseessä on kuitenkin upouudet futsal-kengät, koska Lotta aloitti taas pitkästä aikaa jalkapallon!

Perjantaiaamulla herätessäni taas myöhemmin työyön jälkeen, oli Instagramiin postattu tämä kuva ja tekstiä, että kyseiset pienet suklaamunat on piilotettu kotiimme ja kannattaa etsiä ne äkkiä, ennenkuin joku pojistamme löytää ne! :D 

Eilen oli myös ihana aktiivinen vapaapäivä! Päivä alotettiin siivoamalla koti perusteellisesti parin tunnin ajan ja sitten käytiin Mökön kanssa tunnin metsälenkillä. Bongattiin taas vaikka mitä kevään merkkejä ja paikoitellen tuli niin kuuma, että tuulipuvun hihoja piti kääriä ylös! Kesä tulee!

Illalla ystäväpariskuntamme tuli meille tortillaillalliselle ja maalattiin pääsiäismunia! Tänään oltiin melkein viisi tuntia kaupoilla pyörimässä ja ostelemassa yhtä sun toista sekä syötiin kesän ekat jädet ulkona. Huomenna päästään lähtemään pienelle pikavisiitille Turkuun moikkaamaan perheitä ja muita sukulaisia! Tosin, ensin työt, sitten vasta hupi, joten töihin mars vielä täksi illaksi ja aamusta sitten kun jaksaa heräillä, Nissanin nokka kohti Turkua! :) Loppuun vielä pieni kuvakooste eilisistä kevät bongailuista!

Restot ja vohvelisunnuntai!

99PISTE98 joukkueemme kilpailu-look!

Nyt on yksi tämän kevään eniten jännitetyistä, treenatuista ja odotetuista hetkistä takana ja olen kotiutunut Kuopiosta, Resto 2014 Tietotaitokilpailuista. Lähdettiin Kuopioon keskiviikko iltapäivällä junalla, kilpailut käytiin torstaina ja perjantaina ja takaisin junalla tultiin eilen illalla. Kilpailuihin siis kootaan ammattikorkeakouluista ympäri Suomea neljän hengen joukkueita kilpailemaan tiedoistaan ja taidoistaan alallamme. Päivät koostuu ennakkotehtävän esittämisestä, kolmesta kilpailutehtävästä sekä kisat päättävästä iltagaalasta pukukoodineen (tumma puku). Tänä vuonna kilpailujen pää teemana oli vesi ja joukkueiden pukeutumisen tuli olla business-henkistä. 

Keskiviikkona ennen reissuun lähtemistä meinasin kuolla nauruun, kun istuin sohvalla ja lueskelin blogeja. Mökö kömpi jostain eteeni istumaan ja tuijotti minua näin:

Voiko syyllistävämpää ilmettä enää olla?! Mökö oli selvästi sitä mieltä, ettei ole ok, että lähden kolmeksi yöksi reissuun ties minne maailman ääriin :D Kuitenkin eilen, kun tulin kotiin oli ääni kellossa jo eri ja minut toivotettiin hyvin iloisesti ja vauhdikkaasti tervetulleeksi. Onneksi niin. En olis kyllä ehkä kestänyt toista tällasta ilmettä enää. :D

Kilpailut päättävä iltagaala oli ihan mielettömän hieno kokemus jo senkin takia, että pääsi laittamaan oikein kunnon tyttöhepeneet päälle ja keräämään kehuja! :D Vaikken mä suoranaisesti mikään butch nyt muutenkaan ole, en kuitenkaan kovinkaan usein mekkoja käytä. Tai huulipunaa. Joten kyllä hämmennystä ja kavereitten loksahtaneita leukoja riitti, kun kokoonnuttiin hotellin aulassa valmiina lähtemään illan juhliin!

Grillikausi korkattiin vihdoin ja viimein lauantai-illalla! Aloitettiin kevyesti vain kanalla, maissilla ja herkkusienillä, mutta oli se silti sen arvoista ja ah nam niin hyvää. En malta odottaa, että ilmat lämpeää ja takapihalla pääsee kunnolla grillailee ja paistattelee!

Sain synttärilahjaksi Lotan vanhemmilta vohveliraudan, mitä olen toivonut vuoden verran. Keksittiin Lotan kanssa aloittaa uusi (todella terveellinen :DD) traditio, nimittäin vohvelisunnuntai! Vohveliraudan mukana tuli vihkonen, joka sisältää kymmeniä erilaisia vohveleita ja muita juttuja, mitä voi kypsentää vohveliraudalla. Tästä alkaen, meillä syödään siis aina sunnuntai aamuisin vohveleita - jossain muodossa ;)

Ensimmäinen ohje oli jotenkin vähän mystinen ja sen lisäksi, että käytimme gluteenittomia jauhoja tavallisten sijaan ja maitoa kerman sijaan, ei meillä ollut aikaa turvottaa taikinaa puolta tuntia. Näistä syistä johtuen, surullisenhupaisa ensimmäinen vohvelitulos näytti tältä:

Säälittävää.. :D Seuraavaa vohvelia varten laitoimme enemmän taikinaa ja toivoimme sen olevan ratkaiseva tekijä:

Mutta ei.. Lopputuloksena syötiin epämääräistä vohvelimurua hillon, maapähkinävoin ja rahkan kanssa. Itse maussa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta kyseinen taikina oli kyllä aivan liian makea ja outo kaikinpuolin. Better luck next Sunday, eh? :D

Uusia tuulia puhaltaa jälleen arjessamme, sillä Lotalle on taas tarjoutunut uusi entistäkin haastavampi, antoisampi ja upeampi työpaikka. Viimeisen vuoden aikana Lotalla on tuo työpaikka vaihtunut useaan otteseen, sillä sanan kiiriessä uusia työmahdollisuuksia on eteen tarjoutunut. Ja mikäs siinä vielä kun on nuori, kartoittaa omaa osaamistaan ja siten edistää tulevaa uraansa. Uusimassa työpaikassaan Lotta aloittaa nyt sitten Toukokuun alusta ja on paikasta kovinkin mielissään ja innoissaan. Tulevaisuutta ajatellen, tämä paikka luo todella suuret mahdollisuudet ylempiin asemiin. Hyvä muru! 

Kevätoireita ja flunssapaniikki!

Sitten viime postauksen, ollaan saatu paljon uusia lukijoita. Tervetuloa siis teille! :) Ja kiitos kaikille teille, jotka laitoitte edelliseen postaukseen kommenttia niin täällä, kuin yksityisesti Facebookissakin.  Varmasti johonkin näistä ryhmätapaamisista mennään, koska niin paljon myönteistä ollaan niistä kuultu. 

Näin kevään kunniaksi, oon sairastunut ihanaan kevätflunssaan, joka tuntuu olevan hyvinkin sitkeä laadultaan. Keskiviikosta lähtien on kurkku ollut kipeä, perjantaina kaveriksi tuli nuha ja eilen kakun kruunasi yskä ja lämpöily. Keskiviikkona on lähtö Kuopioon RESTO14-kisoihin ja terve olisi siis oltava. Tänään menenkin lääkäriin, jotta saisi varalle kaikki mahdolliset dropit, jos lääkkeitten voimin täytyy eteenpäin porskuttaa.  Viime viikolla mentiin Lotan kanssa koko ajan ihan ristiin. Mä tulin töistä kotiin 1-2 välillä yöllä ja Lotta lähti aamulla 6:30 töihin. Jotta saisin aamuisin edes vähän klo 7 pidempään nukuttua, hautaudun usein tyynyjen väliin kuvan osoittamalla tavalla ja Lotta päätti sitten eräs aamu tämän ikuistaa. Kaunista.... :D

Kun viimeisetkin lumet on sulaneet takapihalta ja päivinä, jolloin ei ole tajuton tuuli, lämpötilakin kohoaa lähemmäs kymmentä astetta, on pienet pojat päässeen jo ulkoilemaan! Lotta on myös raapustanut keittiön liitutauluun kevään to do-listan, joka sisältää kaikkea juoksukauden avaamisesta, kukkien ja kasvimaan istuttamiseen sekä grillikauden avaamiseen. Grillikausi meijän oli tarkoitus korkata jo pari viikkoa sitten, mutta Lotta oli tuolloin vuorostaan kipeä ja olisin saanut syödä grilliherkut yksinäni. Yhtenä päivänä kuitenkin kurkkasin grillin kuntoa talven jäljiltä ja huh huh. Kunnon kevätsiivous siis grilliä odottaa, ennen yhdenkään makkaran tai maissin paistoa. Päätin myös, että tuleva kesä olkoon viimeinen tämän Prisman Barbec kaasugrilli-ihmeen kausista. Seuraavan vuoden kesälle hankitaan kunnon Landmannin 3-polttimollinen kaasugrilli!

Kevät tuntuu kuorivan myös pojista paljon rakkautta ja pitkäjänteisyyttä esiin. Varsinkin Toivosta. Vaikka Mökö ja Toivo tulevat hyvin juttuun, ei Toivon mielestä kuitenkaan Mökö ihan ylin ystävä ole. Usein he esimerkiksi kyllä nukkuvat samalla sohvalla tai samalla alueella, mutta jos Mökö tulee liian liki, työntää Toivo tassulla kaveria vähän kauemmas. Eräs päivä viime viikolla yllätimme pojat kuitenkin näin:

Hei oikeesti. Tähän lienee hyvä lopettaa. Ihanaa kevään alkua kaikille tasapuolisesti! Mä vedän vähän Nasolinia nenään, Mynhtonin suuhun, teekupin kouraan ja kuumemittarin kainaloon.