Projekti: Parveke ja pihaterassi kesäkuntoon 2014!

Meillä on jo kuukauden päivät killutellut liitutaululla kevään to do -lista, jonka monet kohdat liittyvät parvekkeen ja takapihan kuntoon laittamiseen. Lotta haali aiemmin keväällä noin 20 puulavaa, joista olisi tarkoitus väkertää yhtä sun toista, mutta ensimmäisenä ohjelmassa oli kulmasohvan rakentaminen takapihan terassille. Meillä oli sunnuntaina sellainen tehotuunauspäivä, että vieläkin väsyttää! Aamu alkoi noiden sohvaan vaadittavien lavojen raahaamisella häkkikellarista takapihallemme. Sitä seurasi Ikea-reissu, nopea piipahdus onnittelemassa Lotun ystävää valmistumisen johdosta, Plantagen-reissu sekä vielä ruokakauppa-reissu tämän kaiken päälle. Noin neljän tunnin kuluttua päästiin takaisin kotiin ja eikun hommiin!

Ensin mallasimme ja mittailimme lavoja, testasimme mikä korkeus sohvalle olisi hyvä ja sitten ei muuta kun hiomakone kouraan ja surruttelemaan! Sillä välin kun minä hioin lavoja, Lotu istutteli yhtä sun toista kukkasta, yrttiä ja kasvia, joita olimme puutarhamyymälästä haalineet. Tässä hieman otoksia valmiista lopputuloksista!

Kesäloungestamme tuli IHANA, vaikka itse sanonkin! Siinä kelpaa nyt isommallakin porukalla grillailla, röhnöttää ja viettää kesäiltaa. Varsinkin, kun naapuri oli päättänyt kaataa muutamat iltaauringon blokkaavat koivut, pääsee nyt viimeisistä auringon säteistäkin illan suussa nauttimaan. Tervetuloa vain kaikki ystävät testaamaan, kutsua laitetaan paikkoin tulemaan! ;)

Yrttilaatikkomme sai tänä kesänä urakakseen viinisuolaheinää, kanelibasilikaa, timjamia sekä uudenseelannin pinaattia. Valmiiksi siinä kasvaa jo ruohosipulia sekä minttua. Kasvimaahan kylvettiin salaatinsiemeniä toisen minttulajikkeen sekä valkosipulien kaveriksi.

Vihdoin ja viimein muistettiin myös ostaa sadevesiämpäri (eli 40L TYNNYRI :D) takapihalle! Yhdestä rännin nurkasta nimittäin vuotaa aina sateella hillitön putous suoraan maahan, poraten nurmikkoon ikävän kuopan. Nyt saadaankin tuo vesi talteen ja hyötykäyttöön! :) Ollaan me niin vihreitä, että! 

Kirsikkatomaatteja ja mansikka-amppeleita ollaan useinkin kesäisin kasvatettu, mutta tänä kesänä päätettiin kokeilla jotain uutta. Paprikaa! Tuo hyvällä alulla oleva pikkukaveri pääsi parvekkeelle, lämpöisään ja aurinkoiseen paikkaan oikein kunniapaikalle tuolille! Parvekkeesta muutenkin tuli paljon paljon viihtyisämpi, kun siirrettiin takapihan vanha tuolikalusteryhmittymä parvekkeelle. Siinä kelpaa nyt ottaa aurinkoa, oikein makuuasennossa tuolissa huilaillen! 

Ulko-oven eteen vanhoista puulaudoista rakennettuun kukkalaatikkoon pääsi kasa erisävyisiä Pelargoneja. Nyt on siis kesäpihat kunnossa joka suunnasta, valmiina kutsumaan ja toivottamaan terkesävieraat tervetulleeksi! Myöhemmin kesällä projekteina on vielä rakentaa puulavoista vähän lisää juttuja, kuten sohvapöytä, yrttiseinä sekä vielä jotain mitä en muista ja ainakin perunasäkki pitäisi vielä takapihalle jostain hommata. Muutoin ollaan me valmiita nauttimaan täysin rinnoin tulevasta kesästä ja sitähän me jo eilen kerettiinkin tehdä!

Kyllä kelpasi uudistetulla takapihalla grillata ja olutta siemailla! ;)

Myös Toivo tykkäsi takapihan uudesta ilmeestä!<3

Lauantain 11,5 -tuntisen työpäivän päälle tämä sunnuntain uurastus kävi aikalailla voimille. Tänään on onneksi vielä toinen vapaa ja saa ottaa vähän rennommin sekä ladata akkuja uudelle työviikolle. Ainiin ja tänään myös varmistui, että mäkin sain vapaaksi viikonlopun, jolloin Kaarinassa järjestetään Saaristo Open! Täältä siis tullaan Apulanta, Jukka Poika, Scandinavian Music Group sekä tietysti se Kaija Koo.. :D Lotta on aivan innosta sekaisin, että mäkin tuun Kaija Koon keikalle. Enpä olisi uskonut, että tämäkin päivä vielä edessä on. Huh huh. Lupaan bailata ainakin parissa biisissä! ;)

Kesäinen viikonloppu Itä-Suomessa!

Tänä viikonloppuna lomailtiin mummini luona Itä-Suomessa ja nautittiin alkaneesta kesäsäästä! Mummini kuuluu niihin harvoihin ja valittuihin viherpeukaloihin, jotka saavat ihan kaikki kasvit kukkimaan ja kukoistamaan. Parvekelaatikoista kuistilta häneltä löytyikin jo orvokkeja ja pelargoneja.

Pihassa kukki tulpaaneja, narssisseja sekä vielä pari hyasinttiakin ja Mökö tietysti poseerasi vähän kevätkuvissa :)

Viikonloppu sujui rauhallisesti puutarhaa hoitaen, mummille tietokonejuttuja opettaen ja läpikäyden sekä lenkkeillen ja ihanasta ilmasta nauttien. Käytiin kävelemässä Rauhassa Saimaan rannalla, jossa ennen sijaitsi mielisairaala ja siten siis sekä moffani että mummini työpaikka. Vielä lapsena vaikka isovanhempani olivat jo eläkkeellä noissa maastoissa usein käytiin koirien kanssa kävelemässä ja usein käytiin myös lähellä sijaitsevassa rantasaunassa saunomassa ja uimassa. Nyt kuitenkin koko alue on muuttunut niin paljon, ettei sitä meinaa enää edes tunnistaa.. Vanhan sairaalan tiloihin ja ympärille on muodostunut Holiday Club hotelli ja rantaan on rakennettu itäisille naapureillemme lomaosakemökkejä vieriviereen. Rantasauna on edelleen pystyssä vanhalla paikallaan, mutta ei minkäänlaisessa käytössä rikottuine ikkunoineen sekä puoliksi lahonneella laiturillaan. Näky oli jotenkin surullinen. On ihan luonnollista, että maailma muuttuu ja vanhoja rakennuksia puretaan ja uusia rakennetaan tilalle, mutta jotenkin tuon ennen niin rauhallisen ja luonnonläheisen muuttaminen venäläisten kesälomaparatiisiksi  vaan pistää ällöttämään. 

Vähän mieltä kohensi kuitenkin, kun bongasin isokoskelon vanhan laiturin pätkän päädyssä! Innoissani hiippailin kameran kanssa lähemmäs ottamaan kuvaa ja Lotta tyytyi kuvaamaan vähemmän villieläimiin kuuluvia yksilöitä, kuten tätä pikku herran possua Saimaan rannalla:

Tyyni Saimaa ja loppukevät<3

Ehdittiin ottaa myös vähän aurinkoa ja lukea eteenpäin Ville Haapasalon Ette kuitenkaan usko -kirjaa, joka on muuten ihan uskomaton teos! Sellasia juttuja kirja täynnä, joista ei millään uskoisi tai haluaisi uskoa, että on oikeasti tapahtunut. Mun mielipide on, että osa siitä myös on aikalailla liioteltua ja sepusteltua, mutta pitäähän lukijan mielenkiinto pitää yllä. 

Kesä on täällä, kun voi astella nurmella paljain varpain! Kesävarpaat on tämän illan projekti! Huomattiin nimittäin molemmat, että varpaissa on enää kynsilakan rippeet ja kaunistamista siis kaipaavat! :D

Viisuja, äitejä ja nimppareita!

Lauantaina oli kauan odotettu viisufinaali ja saatiin vieraaksemme Turusta asti mun lapsuuden ystävä. Hän tosin ei ihan yhtä kova viisufani ole mitä me ja revähti aidosti hepuliin, kun kuuli, että me äänestetään aina peukuilla joka esityksen jälkeen :D Koska viisut kestävät tajuttoman myöhään yöhön, tulee niihin varautua tottakai asianmukaisella tavalla. Eli ruualla. Ja paljolla sitä. 

Ensin tarjolla oli juustofondue johon dippasimme miniluulutomaatteja, leipäkuutioita, lihapullia, parsakaalia ja cocktail-kurkkuja! 

Herkkuosastoon kuului karkkia, mansikoita, viinirypäleitä, sipsiä ja lakritsijäätelöä. Ja paljonpaljon vichyä! Kunnon possumeininki! :D

Yllätysyllätys meijän viisuraadin top3 nousi Itävalta, Ruotsi ja Suomi! Raikastavaa oli huomata tämän vuoden viisuissa, että sellaset läppäbiisit on jääneet yhä vähemmälle ja viisut on enemmän jälleen varteenotettava laulukilpailu. Toisaalta pellebiisitkin kuuluu Euroviisuihin ja onneksi tänä vuonna olikin mukana niiltä osin muun muassa Islanti ja Puola. Hoh hoh.. Muhun kolahti tuon top3 lisäksi tänä vuonna Italia, Saksa, Armenia, Malta, Iso-Britannia sekä Azerbaizhan (vai miten ihmeessä se kirjotetaan??)! Lotta taas peräänkuuluttaa enemmän perinteisiä euroviisuja ja Venäjä täytti tänä vuonna ne kriteerit. 

Äitienpäivänä suunnattiin Turkuun yllättämään äitimme. Oltiin molemmat sovittu isiemme kanssa, että sunnuntaina tullaan ja onnistuneesti molempia äitejä huijattiin, että oltais töissä. Mun äiti oli kyllä ihan aidosti hölmistynyt ja ilahtunut samaan aikaan, kun paukkasinkin yhtäkkiä vanhempieni kotiovesta sisään. Tehtiin sitten isän kanssa äidille ruokaa, syötiin ja ulkoiltiin koiran kanssa. Ihana pikku laatuaikapikavisiitti vanhempien luona oli. Lotta taas yllätti äitinsä siskonsa ja iskänsä kanssa aamiaisbrunssin merkeissä. Lotan äiti toisaalta oli Lotan tuntien osannut arvailla, että jotain on meneillään :D Myöhemmin iltapäivällä heillä juhlittiin äitienpäivää myös isoäitien voimin. 

Mä olen nyt kuulkaas mokannut. Mullahan ei oikesti ole virallista nimipäivää, koska oikea nimeni on sen verran erikoinen. Myöskään Ansulle ei ole nimipäivää kalenterista merkitty, joten en ole itse koskaan nimipäiviä siis viettänyt. Tästä johtuen nimipäivä on mulle ihan todella vieras käsite, enkä ymmärrä miten tai miksi niitä pitäisi jotenkin erityisesti viettää. "Hyvää nimipäivää" on yleensä se, minkä verran itse osallistun tähän perinteeseen tai tapaan enkä ole ikinä ajatellutkaan, ettei kaikki ehkä ajattele samalla tavalla.

Eikä siinäkään vielä kaikki, vaan olen mennyt tässä asiassa mönkään nyt jo viidennen vuoden. Lotta nimittäin juhlii nimipäiviä. Hänelle se on tärkeä juhlapäivä, jota kuuluu siis jotenkin muistaa, muutenkin kuin onnittelemalla sanallisesti. Ja mähän en tätä ikinä muista. "Sulla ei varmaan oo mulle mitään nimipäivälahjaa?" Voi ei.. No ei todella ollut ei. :( Ei tässä auta muu, kun yrittää jotenkin paikkailla myöhemmin tällä viikolla tätä mokaa :( Täytynee myös kirjottaa valmiiksi ensi vuoden kalenteriin: "OSTA LOTALLE NIMIPÄIVÄLAHJA" Josko sitten menis oikein :D

Anteeksi rakas, ens vuonna juhlitaan - I promise!<3

Klara Vappen!

Vappuaatto oli meillä hyvin erilainen aiempiin vuosiin verrattuna. Oltiin nimittäin molemmat töissä. Mulle on pienestä pitäen tarttunut vapusta todella tärkeä ja kiva juhla, jolloin piti aina rynnätä lakituksesta vapputorille ostamaan pilailutarvikkeita ja metrilakua. Vappuna tuli myös jotenkin pukeutua/ehostaa itseään karnevaalitunnelmaan ja toki vappuna myös kuului aina juhlia skumpan ja oluen siivettämänä. Helsinkiin muutettuamme on vappuperinteet muuttuneet rajusti. Täällä ei yksinkertaisesti juhlita vappua samalla tavalla kuin Turussa, outoa. Eikä sitä oikeen osaa ottaa Helsingin vapputoria omakseen, kun silmissään näkee edelleen Turun kauppatorin ja tunnelman siellä. Ehkä juuri tämän takia ei mua edes hirveästi harmittanut, kun työvuoro aattoillalle ja yölle pamahti. Lotta taas ei oikein keksinyt mitä olisi sitten tehnyt, kun mä olin töissä, joten hänkin otti alkuiltaan asti töitä. Vappupäivänä sitten mekin päästiin hiukan juhlistamaan vappua. Aamulla, kun Lotu tuli mut herättämään oli hän valmistanut meille jo aamiaisen pöydälle valmiiksi :)  

Oltiin sovittu ystäväpariskuntamme kanssa, että mennään yhdessä Vappupäivän piknikille. Säätiedotuksista valkeni kuitenkin, ettei Kaivariin ollut mitään asiaa kastumaan ja kylmettymään, joten sovimme, viettävämme piknikin heillä kotona, jonka myös näimme ensimmäistä kertaa nyt heidän muutettuaan yhteen. Jako oli, että he vastasivat suolaisista ja me tuotaisiin Lotun kanssa makeita. Perinteitä noudattaen, tehtiin munkkeja! :P  

Lotu haki ohjeen gluteenittomista munkeista ja päätyi reseptiin, jonka nimi oli "Maailman parhaat munkit". Silleen vaatimattomasti. Tosin, jo taikinaa vaivatessa huomasi, että kyseessä todellakin oli maailman parhaat munkit! Niin täydellinen ja kimmoisa taikina, ettei sitä tarttunut yhtään käsiin, kun pallukoita pyöritteli! Munkkien kaveriksi tehtiin myös hedelmä-vaahtokarkkivartaita! 

Mansikkaa, viinirypäleitä, cantaloupe-melonia, vaahtokarkkeja ja suklaata!

Ystävillemme päästyämme iltapäivällä, nuokkui pöytä yhtä sun toista herkkua! Hyvän ruuan ja seuran äärellä vierähtikin 5 tuntia niin nopeasti, ettei ehtinyt edes huomata. Hyvin levänneenä ja krapulattomana oli kyllä virkistävää viettää vappua. Pitää ehkä kokeilla toistekin! :D