Sivut

torstai 16. lokakuuta 2014

Kun kurpitsa maailmalle lähti!

Noin kuukausi takaperin Lotun vanhemmat toivat meille kurpitsan. Tuo kurpitsa oli ulkona pari viikkoa, kunnes Lotta kaiversi sille suun, silmät sekä nenän. Tänään Lotta sai huvittavan ja pöljän idean, että näytetään tuolle kurpitsakaverille vähän maailmaa ja dokumentoidaan se. Siispä kauniin syyspäivän kunniaksi, otettiin koiran ulkoilutuslenkille mukaan kurpitsa ja kamera. 

Retki alkoi meidän pihalta, josta kurpitsa päätti napsia vähän marjoja. 




Seuraavaksi se suuntasi Halisten koskelle katsomaan, josko näkyisi lohikaloja.





Eipä näkynyt, mutta ihania keltaisia vaahteranlehtiä senkin edestä! 



Seuraavaksi kurpitsa innostui lahosta puun kannosta, jossa oli kuin sille suorastaan tehty pieni paikka.



Ja löytyi sellainen puunrungon notkelmastakin!



Maaseudulla kun tallustettiin, piti kurpitsan päästä pellolle hiukan fiilistelemään.



Ja sitten keinumaan, kun olis käynyt muuten liian tylsäksi!



Lopulta kurpitsakaveri päätyi aurajoen rantaan köllöttelemään ja loppumatka kotiin tätä pitikin sitten kantaa sylissä. Tässä postauksessa ei ollut päätä eikä häntää, mutta toivottavasti piristi teidän koleaa torstaipäivää! Me lähdetään viikonlopuksi mökille syystalkoisiin, joten näihin kuviin - näihin tunnelmiin, hyvää viikonloppua kaikille :) 


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Syksyinen sunnuntai!

Enhän mä heti seuraavana päivänä mitään postausta ehtinyt näpyttää tuosta viime sunnuntaisesta syysretkestä. Tässä se siis nyt tulee, viikon myöhässä. Tähän viikkoon onkin mahtunut aikalailla kaikenlaista ja nyt aivan takki tyhjä. Tiistaina kävin koululla Espoossa opinnäytetyöni tiimoilta. Keskiviikkona alotin uuden työn, torstaina äitini polvi leikattiin ja vielä eilisiltana olin työkeikalla gaalassa. Oon ollut nyt tovin tässä niin, ettei oo ollut kuin yksi asia hoidettavana eli joko työt tai sitten koulu. Nyt kuitenkin kun kaikki puskee taas samaan aikaan ja on niin paljon kaikkea uutta kokoajan, väsyttää se ihan erilailla. Mutta se ei ole ollenkaan huono juttu, koska tykkään mun uudesta työstä tosi paljon! :)

Meidän omenapuun omenat on nyt kypsyneet ja yritetään survoa niitä joka paikkaan. On tehty sosetta, mehua, piirakkaa, kuivatettu ja viime sunnuntaina Lotu päätti pyöräyttää omenaleipää!



Vähän maitoa, kananmunaa, tummaa ruokosokeria ja vaniljasokeria..

.. gluteenitonta jauhoseosta, kanelia ja leivinjauhetta..

.. ja niitä omenoita!

Tattadaa! Yllättävän herkullinen omenaleipä olkaa hyvät! Tosta leivästä tuli todella maukasta ja hämmentävän makuista, koska pieni makeus toi mieleen kahvikakun eikä leivän, mutta välipalana maapähkinävoin kanssa tää leipä oli parhaimmillaan!
Sunnuntaina käytiin siis kiertämässä Haunisten tekoallas. Ympärysmitaltaan noin kolmen kilometrin allasta kiertää hyvät ulkoilureitit ja polut. 


Fiilisteltiin Mökön kanssa vähän syksyn tuulia ja viimeisiä auringonrippeitä. Mökö ei myöskään syystä tai toisesta jaksanut ihan keskittyä kaikkiin mun käskyihin kuten (istu, tänne, odota) niin käytiin myös kalliolla pientä kriisipalaveria.. :D






Tänään ollaan menossa yhdeksi meijän kaveripariskunnan luo sunnuntaibrunssille. Me viedään yllätysyllätys omenapiirakkaa (:D) ja leipää/croissantteja. Muutoin suunnitelmissa on aika iisi sunnuntaipäivä lukuunottamatta illan sauvakävelylenkkiä. Aamuisen kinasteltun tuloksena huomaa, että on molemmilla työviikko takana ja yhteinen kiireetön hengailu siis paikallaan.

Mistä on teidän syksyinen sunnuntai tehty?

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Meidän uusi koti!

Nyt on suurin stressi takana päin ja arki muutenkin pikku hiljaa tasaantunut. Ollaan asetuttu Turkuun, saatu kodista kodin näköinen, mä olen löytänyt työpaikan ja saanut juuri kasaan 30-sivuisen opinnäytetyösuunnitelman, joka mun piti tehdä vajaassa kahdessa viikossa. Pahoittelut siis, että blogissa on ollut viimeisen kuukauden aika hiljaista, mutta siihen tulee muutos N Y T ! :)

Kuten edellistenkin muuttojen kohdalla, myös tässä muutossa olen antanut Lotalle vapaat kädet sisutuksen suhteen. Multa kun ei löydy tippaakaan silmää eikä oikein edes kiinnostusta tekstiilejä, materiaaleja, pintoja yms. asioita kohtaan, niin meillä on toiminut todella hyvin jako, jossa Lotta suunnittelee ja miettii ja sitten vain hyväksyttää suunnitelmansa mulla. Aina en tosin ihan ymmärrä, miksi joku asia pitää olla esillä ja mikä sen funktio on. Varsinkin, kun vastaukseksi tulee "Koska se on ihana!", ymmärrän vielä vähemmän. Esimerkiksi nämä tyhjät hajuvesiputelit. Niitä on kylpyhuoneessa rivissä noin 7 kappaletta ja ainoastaan yhdessä niistä on vielä hajuvettä. Mutta ilmeisesti ne on oltava juuri noin tuomassa "ihania yksityiskohtia"..

Niin sanotusti uusina juttuina tähän kotiin, ovat tulleet erinäköiset DIY-projektit. Puulavathan on muutenkin aikamoinen trendi tällä hetkellä sisutuksessa ja tämä näkyy myös meidän asunnossa. Niistä on tehty muun muassa pari hyllyä valokuville, sekä isompi hylly keittiöön keittokirjoille. 



Lotta on myös hullaantunut räsymattoihin ja tällä hetkellä meillä ei muita mattoja kotona olekaan kuin räsymattoja. Ne on tietysti jaoteltu huoneiden värimaailmojen mukaan, jolloin keittiössä matot ovat sävyltään liiloja, makuuhuoneessa sinisiä ja olohuoneessa vihreitä.


Ehkä kivoin yksityiskohta kodissamme on mun mielestä Lotan vaarin tekemät puiset tikkaat. Lotta on somistanut tikkaat viherkasveilla, Happy Lightseilla sekä vanhoilla puisilla kapoilla. 



Muuton yhteydessä meiltä väheni yksi huone ja entinen navy-henkinen työ/vierashuone muutti makuuhuoneeseemme. 








Nyt, kun kaikki alkaa olla paikoillaan ja itsekin pikku hiljaa on tottunut ajatukseen, että täällä sitä nyt asutaan eikä paluuta Espooseen enää ole, tuleekin ajankohtaiseksi miettiä tupareita! Sellaiset ehdottomasti lähitulevaisuudessa järjestetään, kun vain lyödään lukkoon sopiva viikonloppu. Yhteisen vapaapäivän kunniaksi suunnataan tänään syysvalokuvausretkelle Mökön ja Lotun kanssa sekä piipahdetaan kynttiläostoksille Ikeaan. Tästä varmasti postausta kuvien kera tulossa ehkä jo huomenissa! :)

Mukavaa syksyistä sunnuntaita!<3

torstai 2. lokakuuta 2014

Syksyn satoa ja lähiruokaa!

Syksy on taas täällä ihan toden teolla, kun vaahterat ja muut puut vaihtavat väriään, omenat ovat kypsyneet poimittaviksi omassa pihapuussa ja metsässä kohoaa sieniä. Pimeneviä syysiltoja on ehditty jo fiilistellä vaahtokarkkikaakaoilla sekä kynttilöillä. Vielä kun tulisi niitä kunnon syysmyräköitä olisi kaikki syksyn ainekset kasassa. Tässä vähän fiiliskuvia kuluneesta syksystä sekä sen sadosta! PS. Mihin kaikkeen omenaa voi vielä tunkea?
















Me tykätään syksystä!