Pukluja ja pierujumppaa!

Muun muassa niistä on meidän päivät tehty! Hilma tosin ei pulauttele ainakaan vielä ihan hirveän paljoa ja pahimmat vatsanväänteetkin hoituvat pienellä "jalat koukkuun ja suoraksi" -jumpalla. Mutta silti toissapäivänä töistä kotiin tullessani, haistoin sen. Vauvakodin. Avasin oven, ja nenään tuulahti vauvantuoksuinen arki pukluineen, pieruineen ja maitokakkavaippoineen. Mutta pois en antaisi enkä mitään vaihtaisi!<3

Meidän pieni karhutyttö kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Päivä päivältä hän väläyttelee yhä useampia hymyjä ja vaipanvaihdon yhteydessä seinässä olevalle smiley-naamalle ölistään välillä pitkiäkin pätkiä.  

Pakkasten salliessa Lotta käy ahkerasti vaunulenkeillä neidin ja Mökön kanssa. 

Ensimmäinen 7 päivän töihinpaluurupeama on nyt takana ja edessä 4 päivää vapaata, ah!<3 Tiedossa on kaikkea mahtavuutta, kuten ystävien paluu Suomeen, koko viikon odotettu perjantai-irtsaripäivä ja laatuaikaa perheen kanssa. Kun palasin töihin, sovittiin myös Lotan kanssa, että herkuttelu jää nyt vain viikonloppuun. Päästiin maanantaihin ja Lotta lähetti mulle kuvan töihin:

Se, että hänellä oli ylipäänsä aikaa tällaiseen kahvitteluhetkeen oli kuulemma niin harvinaista herkkua, että suklaakonvehti oli välttämätön :D Ja ymmärtäähän tuon :) Tätä lukuunottamatta meidän herkuton viikko on onnistunut kyllä hyvin! Mut onneksi huomenna on perjantai :p

Lomat lusittu ja takaisin töihin!

Siis MIHIN tämä aika oikeen katoaa?? Se oli ihan vasta hetki sitten, kun heräsin keskellä yötä Lotan karjaisuun ja hirveessä adrenaliiniryöpyssä lähin ajamaan kohti TYKS:ä. Ja ihan ihan pari päivää sitten huokaisin, miten lähes 4 viikon isyysloma olisi juuri alkamassa. Joulu oli edessä, uusivuosi vaihtumassa ja tuntui, että työt jatkuu vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Ja huomenna menen jo takaisin töihin. Mitä! Toisaalta paluu arkeen ja omiin rutiineihin tuntuu jo ihan kutkuttelevalta ajatukselta, mutta on tästä kotona olosta kyllä nauttinutkin. Mun täydellinen pieni perhe on niin mahtava<3 

Hilma on jo huimasti kasvanut! Pituutta tällä pian 5-viikon ikäisellä tytöllä on jo 52cm ja painokin on siellä 3,5kg paikkeilla. Hereillä ollaan päivä päivältä pidempään ja väläyttipä tuo tyttö jo ensimmäiset hymynsäkin! Tosin vain Lotalle, joten siihen on luottaminen.. :D Yöt alkavat sujua jo suhteellisen samalla kaavalla. Hilma tankkaa noin kuudesta eteenpäin ja nukahtaa 23-24 välillä. Ensimmäisen kerran herätään syömään kahden maissa ja toisen kerran 4-5 maissa. Siitä usein vielä nukutaan 8-9 asti. Mutta viime yönä pikku Hilmis teki uuden ennätyksen! Melkein 4,5h yhtämittaista unta! :)

Tänään vietettiin viimeistä yhteistä mammalomapäivää ostoskeskussa shoppailen ja kahvilassa käyden. Hilma nukkui tyytyväisenä vaunuissa, joka oli merkittävää edistystä meidän edelliseen, parin viikon takaiseen ostosreissuun. Tuolloin neidillä oli muutenkin tiheän imemisen kausi ja käytännössä istuttiin koko aika hoitohuoneessa syöttämässä Hilmaa. Kun hän vihdoin nukahti, pakattiin hänet äkkiä autoon ja ajettiin takaisin kotiin. Tällä kertaa kuitenkin suoritus oli esimerkillinen :)

Vuosikatsaus 2015!

Mahtavaa uutta vuotta 2016 kaikki! :) Vuosi 2015 on takana ja on tullut jälleen vuosikatsauksen aika. Sanomattakin on selvää, että viime vuosi oli meille hyvin mieleenpainuva ja uskomaton, mutta valitettavasti mukaan mahtui myös surua ja ikävää. Tässä meidän kuluneen vuoden highlightit!

Tammikuussa matkustettiin Lahteen Suomiloven päätöskonserttiin ja tavattiin ensimmäisen kerran luovuttaja kasvotusten. Helmikuussa juhlittiin ystävänpäivää kolmen ruokalajin illallisen merkeissä ja suunniteltiin innoissamme tulevia häitä.

Maaliskuussa juhlittiin jälleen mun synttäreitä ja vietimme italialaisen illan ystäväpariskuntamme kanssa syöden ja juoden hyvin. Tehtiin ekaa kertaa gluteenitonta tuorepastaa ja se oli hitti, niin hyvää! Maaliskuussa aloitettiin myös ovulaation kyttäily ja tehtiin ensimmäinen inseminaatio. 

Huhtikuussa Lotan oudoille tuntemuksille löytyi mitä valloittavin ja ihanin selitys. Meidän pieni Heppu oli saanut alkunsa ja kuultiin varhaisultrassa poikkeuksellisen aikaisin (rv 6+1) hänen sydänäänensä<3 

Huhtikuun loppu ja koko toukokuu sujuivat Lotan osalta pahoinvoiden. Toukokuun puolivälissä onnistuttiin kuitenkin tekemään reissu Helsinkiin, jossa otin pitkästä aikaa uuden tatuoinnin. Hääkutsut saatiin valmiiksi ja lähetettyä ja odotimme malttamattomina kesäkuun alun niskaturvotusultraa ja raskausuutisen paljastamista.

Kesäkuussa Hepun tulo oli viimein niin varmaa, että uskalsimme siitä ääneen puhua. Hääaskarteluja valmistettiin tasaiseen tahtiin ja vietimme molemmat ikimuistoiset polttarit heinäkuussa. 

Elokuun koittaessa oli viimein se päivä, jota oltiin koko vuosi (ja vieläkin pidempään) odotettu. Meistä tuli vaimoja<3 Meidän hääpäivä oli täydellinen ja siitä suurin kiitos kuuluu meidän läheisille, ystäville ja perheille.

Syyskuussa vietettiin Lotan synttäreitä mökillä rentoutuen ja Lotta kasvatteli nyt jo selvästi näkyvää kumpuaan. Lokakuussa pyörähdettiin babymoonilla Tallinnassa.

Marraskuussa babyshowerit olikin naamioitu perhepikkujouluiksi ja päästiin arvuuttelemaan Hepun kokoa, maistelemaan vauvanruokia sekä harjoittelemaan vauvan pukemista, silmät sidottuina. Joulukuun 12. päivä meidän Heppu Hilma, päätty potkaista itsensä maailmaan. Pieni joulutonttutyttö syntyi terveenä ja hyvinvoivana ja vietimme ensimmäistä yhteistä perhejouluamme<3

Kuten alussakin mainitsin, koko tähän mahtavaan vuoteen sisältyi myös aivan loppumetreillä sydäntäsärkevä tapahtuma. Meidän rakas ykkösvauvamme Papu, nukkui pois 29.12. sylissäni eläinlääkärin vastaanotolla. Parina viimeisenä päivänään Papu selvästi väsähti. Ruoka ei oikein maistunut ja Papu oli epätavallisen paljon omissa oloissaan. Lääkärissä löydös oli lohduton. Agressiivinen kasvain vatsassa, jonka hoito tai poistaminen olisi mahdotonta. Paras ratkaisu Papun kannalta oli antaa hänen mennä<3 

Papu jätti sydämiimme ikuisen jäljen ja tätä persoonaa tulemme kaipaamaan syvästi. 

Meidän perheen ensimmäinen joulu

Taas on lempivuodenaika ohi ja seuraavaa pitää odottaa koko pitkä vuosi! Vaivihkaa Lotta alkaa keräillä joulukoristeita takaisin laatikkoihinsa ja next thing you know, on olohuoneesta hävinnyt kuusi ja pihalta jouluvalot. Ennenkuin mennään siihen, muistellaan pikaisesti meidän ensimmäistä joulua kokonaisena perheenä<3

Ammatistani johtuen, on hyvin poikkeuksellista, että olin koko joulun kotona. Toista tällaista joulua ei ihan lähimain ole tiedossa, joten oli ihanaa ottaa siitä kaikki ilo irti. Jouluaattoaamuna mentiin koko porukka Lotan vanhempien luokse riisipuurolle. Hilma jäi Lotan kanssa ruokailemaan, kun me muut suunnattiin Joulurauhanjulistukseen, joka keräsi tänä vuonna ennätysyleisön paikan päälle. 

Joulupäivänä vierailtiin mun vanhempien luona ja loppiaisena mentiin perinteitä noudattaen Lotan suvun kanssa mökille. Kolme päivää tuli syötyä, syötyä ja vähän vielä syötyä. Hilma keräsi nyt jo ylivoimaisesti eniten paketteja, että ensi vuotta odotellessa.. :D

Hilma on tänään tasan 3 viikkoa<3 Ihan hullua vauhtia aika kuluu ja isyyslomaani on jäljellä enää vajaat 2 viikkoa! Yksi asia monien joukossa, mitä tulen lomaltani kaipaamaan on kiireettömiä aamupaloja sängyssä. Olen joka aamu tehnyt meille aamiaisen sänkyyn, jota ollaan sitten mutusteltu ja lueskeltu päivän lehteä samalla ihmetellen meidän kaunista, täydellistä pientä nyyttiä. 

Adoptioprosessimme on pyörähtänyt käyntiin ja 11.1. saamme sopia sosiaalityöntekijän kanssa ensimmäisestä tapaamisesta. Hilman nimiäisiä on alettu suunnitella ja kutsukortteja askarreltu ja aiomme pitää neidille nimiäiset kahdessa osassa, jotta varmasti kaikki paikalle haluamamme ihmiset mahtuvat.